lauantai, 5. joulukuu 2009

Onko maailman ihmisten inhimillisyys totta? Miettolan luento 3.12.2009/ erkkil

     Juhani Miettolan luoma kuvaus köyhien kehitysmaiden elintasosta ja niiden asukkaita vaivaavista sairauksista oli mykistyttävä kokemus.

Miksi suuret sairausvitsaukset  ja toivoton takapajuisuus on pesiytynyt maailman ihmisolennon alkujuurille? Voiko lähtökohta olla alueiden

kulttuurien muutosjäykkyydessä vai piilevätkö syyt ihmisten lyhytnäköisyydestä ja taipuvuudesta alistua vallitsevaan olotilaan? Lehdistö ja

tv-uutiset välittävät tietoja siitä, että kuinka monia suuria auttamisprojekteja kohdistuu köyhien kehitysmaiden auttamiseen. Toimenpiteistä

saa kuvan, että rikkaat kansat ovat inhimillisiä ojentaessaan apuaan nälänhädästä kärsiville ihmisille. Vaikka näenäisesti auttamisprojektit

ovat inhimillisyyden osoitus mutta todellisuus osoittaa päinvastaisuutta. Kuinka moni meistä haluaisi tai pystyisi muuttamaan köyhien

maiden olotilaa menemällä auttamaan ihmisiä kohdemaahan. Harvat valitut haluavat vaarantaa terveytensä menemällä tekemään

laupeudentyötä keskelle tuntemattomuutta ja kuvaamattomuuden suurta köyhyyttä. Ne henkilöt jotka menevät pyyteettömästi auttamaan  

hätää kärsiviä osoittavat sen teoillaan, että inhimmillisyys on siis totta.

     Miten me tavalliset suomalaiset pysrymme auttamaan kehitysmaita? Valtiomme sijoittaa tällä hetkellä 0.75 % kansantuotteestamme

kehitysmaiden auttamiseen toimittamalla kohdemaahan tieto-taitoa, johonkin elinoloja parantavaan ja pitkään hyötyä tuottavaan

rakenteeseen. Me kaikki tiedämme, että kannettu vesi ei pysy kaivossa ja siksi kohdemaan koulutukseen satsaaminen on parasta, joka

vaikuttaa pitkään elinolosuhteita parantavasti kohdemaassa. 

Ystävällisesti,

erkkil

tiistai, 1. joulukuu 2009

Terveyden edistäminen kuntasektorilla 27.11.2009, erkkil

Luennoitsija Marianne Turunen kertoi, että terveyden edistäminen on kuntasektorilla suhteellisen uusi ajattelutapa. Olen seurannut kunta-

sektorin toimintaa lähes aitiopaikalta. Monet erilaiset kampanjat ovat kohdistuneet terveyden parantamiseen perheissä ja koulumaailmassa.

Nämä projektit on tuotu tehokkaasti näkyviin ja toteutus on ollut mallikasta  mutta mitä on sitten jäänyt käyttöön on ihan toinen asia.

Valitettava tosiasia on, että ylhäältä tulevat käskyt on pakko toteuttaa, vaikka ne hyvin harvoin ovat lomittuneet sopivasti käytössä oleviin

organisaatiomalleihin.  Nykyisen terveyden edistämisoperaation soveltaminen kuntien organisaatioihin tapahtuu parhaiten tietoisesti

valittuna toimintatapana. Näin toteutettuna henkilöstö voi saada käyttöönsä joitakin uusia menetelmiä tai toimintamalleja, jotka sopeutuvat

entiseen toimintatapaan sitä tehostavana. Toivotaan, että terveyden edistäminen toimii myös innostavana pienenä piiskana. 

 

Konsulentti Matti Rytkönen  kertoi vanhan tarinan siitä, kuinka yritykset suusanallisesti satsaavat henkilökuntiensa hyvinvointiin. Valitettavasti

monet yritykset eivät kovin vankasti panosta henkilökuntansa yleiskuntoon. Yritykselle on tärkeää tietenkin se, että pankkineidit ovat

aamusta toiseen tyylikkäännäköisiä ja kohteliaita. Omaehtoiseen liikuntaan kehoittaminen puree vain noin 30- 50 % henkilöstöstä.

Paras tulos saataisiin, jos jokaisen toimihenkilön pitäsi käydä pakollisessa harjoituksessa porrastetulla aikataululla kolme kertaa viikossa.

 

Nuorten vapaaehtoinen liikunta oli kolmantena luento-osana. Mallina kerrottiin kuopiolaisen KALPAN junioritoiminnasta. Tiedän, että

jääkiekko on POP nykyisin Kuopiossa ja se vetää nuoria ja heidän vanhempiaan lajin pariin. Malli on hyvä, sillä isät ja äidit saadaan

houkuteltua samaan ryhmään lasten kera ja tällöin koko perhe nauttii yhdessäolosta. Välttämättä kaikista junioreista ei tule mestareita,

vaan pieni osa joukosta jatkaa Kalpan maineen puolustamista kaukaloissa ja loput siirtyvät fanien joukkoon ja myöhemmin tuovat omat

lapsensa urheilun pariin. Ketju jatkuu loputtomiin.

tiistai, 1. joulukuu 2009

Eliminoida merkitty ihminen (Bengt Lindströmin luento 27.11.2009)

Minun täytyi palata uudelleen Bengt Lindströmin luentoon ja siinä hänen esittämään kysymykseen "Onko meillä oikeus eliminoida ihmisiä?"

Lindström viittasi juutalaisten kohtaloon sodan aikana Saksassa. Miksi lääkärit hyväksyivät sen, että juutalaiset merkittiin ja numeroitiin

ennen kuin heidät tuhottiin? Olivatko lääkärit samaa mieltä Hitlerin kanssa siitä, että arjalainen rotu oli suojeltava? Pelkäsikö Fuhrer

juutalaisia siksi, kun he hallitsivat rahan vallalla Saksan horjuv aa taloutta? Hirmuteot unohtuvat nopeasti mutta vastaavat eliminoinnit

jatkuvat myös meidän aikanamme Ruandassa. Tulen tarkoittamaani pääasiaan, tapahtuuko eliminointia myös Suomessa ja miten?

Kyllä tapahtuu, mutta eliminointitavat ja kohteet ovat erilaisia. Ihmisalkioita tuhotaan suuri määrä tarkoituksellisiin keskenmenoihin  tai

sikiö todetaan epänormaaliksi ja poistetaan. Koulukiusattu on hyvä esimerkki ihmisen numeroimisesta ja eliminoinnista. Tiedän nuoria

poikia ja tyttöjä, jotka joutuvat jatkuvasti turvautumaan psykiatrisiin hoitoihin kouluinkvisiition vuoksi. Aika ei ole parantanut herkän nuoren

saamia kolhuja. Eliminointia tulee todennäköisesti tapahtumaan tulevaisuudessa myös lääketieteen piirissä, sillä hoitojen priorisointi

voi olla melko pian todellisuutta. Pystyykö invalidisoitunut nuori kokemaan saman arvostuksen kuin arvioidusti terve henkilö? Kyllä

joskus mutta tavallisesti hän kuuluu merkittyjen ryhmään. Tuli vielä mieleeni yksi mieto eliminointi kohde. Meitä ihmisiä voidaan

eliminoida myös ulkoisen ruman olemuksemme vuoksi, tahattomasti tai tahallisesti. Väitteeni on tosiasia.

perjantai, 27. marraskuu 2009

Bengt Lindströmin luennon pohdinta/ erkkil 27.11.2009

     Osaammeko arvostaa elämänlaatua, ylittääkö sen taso terveyden tai toisen äärilaidan sairauden? Mikä synnyttää terveyttä, onko se juuri

elämänlaatu? Jos se on näin, niin silloin meidän on opittava nöyrästi suhtautumaan elämänjoen virtausten mahdollisiin muutoksiin.

Onko henkinen minämme tyytyväinen, jos fyysinen olemuksemme on toiminallisesti vajaa? Kuvitteellisesti  terveen  ihmisen elämänlaadun

kriteerit eivät ole standarsoituja malleja vaan ne keinuvat laidasta toiseen.  Laatujyväset  eivät  kerry tasaisesti vaikka ahkerasti taistelisimme

niitä saadaksemme. Tasainen hyvänmielen tunne ja tyytyväisyys voivat olla tie oikeaan elämänlaatuun.

     Bengt Lindströmin esiintuoma riipaisevan puhutteleva esimerkki elämänlaadusta oli nuoren Marleena neitosen saavuttama toiminnallinen

voitto vaikeasta fyysisestä vajavuudesta. Hänen olemuksesta uhkui sopeutuvuus itseensä ja kaikkien tehtävien hoitaminen vain yhden jalan

avulla oli ihmeellinen suoritus. Marleenan kasvojen tyyneys ja reippaat otteet auton käsittelyssä osoittavat sen, että hänen elämänlaatunsa

on korkeatasoinen.  Bengt Linströmin herättämät ajatukset vaativat vielä selkiintymistä ja lisää pohdintaa.  

Erkki

 

perjantai, 20. marraskuu 2009

Onko elämä tiehaarassa? jatkoa...

Hei emmikaisa!

       Kiitos kommentoinnistasi pohdintaani.

Jatkan potilaamme terveydentilan käsittelyä. Sinun kommentista tulee selväksi yleisesti käytettävät

lääkitykset.  Valitettavasti kuitenkin verenpainelääkitys ei pure ja potilas vähät välittää  diabetes-

lääkityksen hyvästä hoitamisesta ja ravintotottumusten muutos-ohjeista? Kolesteroliarvot ovat

hälyttävän korkealla ja lisäksi hän sairastaa myös dyslipidemiaa. Potilaan sydän toimii hyvin ja

hänen geneettinen perimänsä on hyvä. Potilas vaikuttaa turhautuneelta ja altistaa itseään

runsaalla tupakoinnilla ja viinan käytöllä. Annammeko potilaan jatkaa elämäänsä ja menehtyä?

Minä valitsen hänelle pakkohoidon turvakodissa ja tilanteeseen sopivan lääkityksen, nopeasti

vaikuttavan ja valvotun ravinto-ohjelman ja asteettain lisääntyvän monipuolisen kestävyystyyppisen

liikunnan ja voimaharjoittelun. Tupakan ja alkoholin käytön totaalinen kielto.

Perusteluni on: Potilaan hoidon täytyy olla valvottua, niin pitkään kun saavutetaan riittävän hyvä

näyttö elimistön toipumisesta ja potilaan henkisen tason noususta. Potilasta hoitaa terveyden

edistämisen henkilökohtainen valmentaja.

Teinkö oikean vai väärän valinnan?

erkkilip